Stereotypiat vs. todellisuus?

Yleisesti autoiluun ja autoihin liittyvät keskustelut
KolluM
Tietäjä
Tietäjä
Viestit: 62
Liittynyt: To Tammi 22, 2015 9:56 pm
Merkki: Chrysler
Malli: 300M
Vuosimalli: 1999
Iskutilavuus: 2.7 V6

#1

Viesti Kirjoittaja KolluM »

Tällasta aattelin täällä kysyä, että kuinka teitä on "kohdeltu" auton merkin perusteella esim. korjaamoilla tai katsastuksessa?

Tiedän montakin ihmistä, jotka pitävät Chryslereitä vikapesinä lotjina, joissa on aina vähintään yksi vika jossain ja ne ramppaa jatkuvasti korjaamoilla.
Meidän perheessä 300M on ollut jo 10 vuotta, ja siihen on jouduttu vaihtamaan nokka-akselin asennon tunnistin + 1 sulake + pari parkkilamppua tällä ajalla.
(ja tottakai öljyt ja muita kuluvia osia), ja on mennyt joka kerta katsastuksesta läpi (ilman huomautuksia).
Kerran oli yksi katsastusmies, joka etsimällä etsi vikaa autosta, muttei kuitenkaan löytänyt niin penkoi autoa ja totesi, että "teiltä puuttuu varoituskolmio!". :D
Nyt viime vuosina on alkanut tällainen stereotypiointi autoa kohtaan: kävin kiivasta keskustelua, että onko Chrysler kestävä auto, ja kommentiksi sain suurinpiirtein tällaista: "Chryslerithän on rikki muutaman vuoden ajon jälkeen ja osaa saa vaihdella jatkuvasti!" Ja oli tämän mersuihmisen mielestä ruma autokin tää 300M.
Hälle vastasin, että "Tässä nyt on kulunut joitakin muutamia vuosia -10 vuotta-, kun tää on meillä ollut, eikä sen suurempaa vikaa ole ollut kun sun mersuissaskaan!"
Ja onhan nyt -99 vuoden mersut aika kaamean näköisiä vempeleitä. :lol: toisaalta, pitäiskö olla imarreltu, kun "muutaman vuoden ajon jälkeen on rikki", että autoa luullaan ikäistään nuoremmaksi? Toisaalta, on autosta tullut positiivistakin kommenttia. Ihmiset ovat sanoneet, että "kai tää nyt ainakin -04 on?".

Ja pistää naurattamaan, kun näkee jossain 5 vuotta vanhassa autossa (vaikkapa nyt MB:ssä) ajovalon/takavalon/jarruvalon olevan rikki, sillä mun tietääkseni tähän ei ole OLLENKAAN vaihdettu 10 vuoden aikana ajovaloja, vain taka- ja etuparkkeja. Kukaanhan tätä ei kuitenkaan usko, sillä kyseessä on Chrysler. (toiseen autoon, Mitsuun, 5 vuoden aikana vaihdettu 2 parkkia ja 2 ajovaloa).

Mä oon nyt kertonut tarinaa, kertokaapa te nyt omia kokemuksianne! :D
ex. 1999 300M 2.7 V6 :cry:
Veli
Aktiivinen jäsen
Aktiivinen jäsen
Viestit: 42
Liittynyt: Pe Loka 24, 2014 11:49 pm

#2

Viesti Kirjoittaja Veli »

Eipä ole ollenkaan huonoja kokemuksia. Tai sitten ei kehdata sanoa, kun säälittää. Satunnaiset kyytiläiset on varmaan olleet ekaa kertaa jenkin kyydissä. Tyylikkääksi on sanottu sekä sisältä että ulkoa (Sebring -04). Chrysler onkin sellainen herrasmiesauto. Eikä ole vikojakaan liikaa ollut. Niitähän kuitenkin tulee kaikkiin autoihin joskus. Eräskin tuttu, joka on ajanut Mersuilla vuosikymmeniä, sanoi, että tavallisia autoja ne on. Vikoja niihinkin tulee. Reilu 4 vuotta ja reilu 80.000 km olen Sebringillä ajanut ja kerran se on jättänyt hinausauton asiakkaksi (8-vuotias alkuperäinen akku oikosulussa paukkupakkasessa viikon seisseenä). Joka päivä pitää lähteä ja varma peli on ollut. Nykyisin tulee siinä 26.000 km vuodessa. Ei ehtisikään ylimääräisiä varikkokäyntejä tehdä. Minun eka jenkki ja ennakko-odotuksia selvästi parempi. Paras käytetty auto onkin juuri tällainen mainettaan parempi. Sen saa halvalla, kun muut ei huoli. Ihan sama, mitä muut ajattelee. Minä laitan säästyneet tonnit mieluummin matkusteluun, kuin johonkin samanikäiseen Passatiin, Octaviaan tai Avensikseen. Varsinkin Wolkkarikonsernin autoilla ajavilta on aika usein kuulunut, että tää on sitten viimeinen tätä lajia meidän perheessä. Eivät sitten kuitenkaan uskalla ostaa jenkkiä. Aivan käyttökelpoisen ja varman pelin saa reilusti alle kympillä. Ei paha. Nyt on tässä arvoa jäljellä joku kolme tonnia, mutta vielä ei ole vaihdon aika. Varmaan menee aikanaan lapsille kiertoon, kunhan vielä vähän halpenee. Ne, jotka haukkuu Chrysleriä, eivät varmaan itse ole sellaista koskaan omistaneet. Niiden jutut kertovat enemmän kertojasta itsestään kuin autosta. Ei minun seuraava autoni kuitenkaan todennäköisesti ole Chrysler, koska ei ole tätä selvästi uudemmissa oikein sopivaa mallia tarjolla. Voisi kyllä olla vaikka Dodge Caliber. Sitäkin haukutaan niin kovasti, että sen on pakko olla hyvä. Tai ainakin hintaansa parempi.
KolluM
Tietäjä
Tietäjä
Viestit: 62
Liittynyt: To Tammi 22, 2015 9:56 pm
Merkki: Chrysler
Malli: 300M
Vuosimalli: 1999
Iskutilavuus: 2.7 V6

#3

Viesti Kirjoittaja KolluM »

Niin, kyllähän jenkit on hinta-laatusuhteeltaan tosi hyviä autoja, kun taas sitä en ymmärrä, mikä maksaa näissä VAG-konsernin perusautoissa/Toyotassa.
Olin kuukausi sitten -05 Audin kyydissä, ja tuntui kun olisi jossain halpiksessa istunut. Takapenkillä veivit ikkunoissa, matkustusmukavuus huonompi kun -99 Chryslerissä..
Mietin sitten siinä, että mikä tässäkin maksaa kymppitonnin. Lienekö tuo merkki auton nokassa? :D
Mieluummin minä ainakin ajaisin sellaisella mukavalla, halvalla autolla, jota ei tule kokoajan muilla vastaan, kun jollain mielikuvituksettomalla harmaalla Passat 2.0 tdi:llä..
300M on kerännyt katseita siitä lähtien, kun se meidän perheeseen ostettiin. Auto on aika modernin näköinen -99 vuosimalliksi, ja sitä on usein luultu +5 vuotta uudemmaksi.
Tällaisessa pikkupaikassa nyt v*ttuillaan ihan kelle tahansa, ja voin vaan kuvitella, kuinka ihmiset on puhuneet kaikenlaista soopaa tästä autosta, kun sen tunnistavat, koska tiedettävästi ainoa tässä 'kaupungissa'. Johtuneeko siitä, että he luulevat sitä jotenkin rikkaiden autoksi ja ovat kateellisia ;) , vaikka todellisuudessa tästä voisi tällä hetkellä pyytää ~+3 tonnia, mutta en todellakaan vaihtaisi useimpiin 3k hintaisiin autoihin, mitä nettiautossa on myynnissä, vaan olkoon tämä käytössä niin kauan kunnes jotain menee pahasti rikki.
Ja se on totta, p*skanpuhujat itse omistavat jonkun mielikuvituksettoman auton, kuten vaikka jonkun halvimman dieselmersun mallin. Pitäähän heidän nyt jotenkin arvostella niitä, jotka viitsivät ajaa autoilla, joilla useimmat eivät aja.
Eurooppaan ei tosiaan enää virallisesti tuoda mitään jenkkejä, joita voisi harkita ostavansa. Uusin 300-sarja on hyvännäköinen ja arvosteluiden mukaan kaikin puolin hyvä auto. Harmi, ettei sitä nähdä ollenkaan Euroopassa. Sellanen 300 SRT8 olis ihan mukava peli 8-)
ex. 1999 300M 2.7 V6 :cry:
vootilaane
Tietäjä
Tietäjä
Viestit: 55
Liittynyt: Ke Joulu 17, 2014 11:05 am
Merkki: Chrysler
Malli: Sebring
Vuosimalli: 2002
Iskutilavuus: 2,7 V6
Varustetaso: Luxury

#4

Viesti Kirjoittaja vootilaane »

Mooro.

Itsellä ollut tuo Grand Voyager Vm.-96 noin 3v ja ei ole ollut sen kummempia vikoja. Tietysti mitä nyt peruskäytössä männöö.
Eli Öljyt,Suodattimet, Jarrut, Tiivisteet, sekä viime aikoina moottorin flekti lopetti pelaamasta ja yhtä aikaa alko stefa vuotaa, mut
siinäpäs ne olikin. :)
Chrysler Sebring LX 2,7 V6 vm. 2002 (isännän)
Chrysler voyager LX 3.3 V6 vm. 2007 (emännän)
Chrysler Neon 2,0 Vm. 2001 (ex)
Chrysler Grand Voyager LX 3,3 V6 vm.1996 (EX)
Sectoid
Uusi jäsen
Uusi jäsen
Viestit: 2
Liittynyt: Ti Tammi 31, 2017 4:51 pm
Merkki: Dodge
Malli: Stratus
Vuosimalli: 1998
Iskutilavuus: 2.5 V6
Varustetaso: ES

#5

Viesti Kirjoittaja Sectoid »

Ostin kesäautoksi vähän yli vuosi sitten Dodge Stratuksen 2.5L V6 koneella. Kiva auto ajaa, eikä samanlaisia tule turhan usein vastaan. V6 vie autoa kohtuu pirteästi, ja muriseekin hieman kun antaa vähän reilummin kaasua. Yksi vika tuli tuossa syksyn aikana. Ulkolämpötilan anturi lakkasi toimimasta, ja sytytti vikavalon mittaristoon. Luulin vian olevan laturissa, ennen kuin sain OBD-lukijan vikakoodin. Ostin uuden laturin turhaan, mutta eipä tarvitse sitä ainakaan hetkeen olla vaihtamassa. Vanha on jemmassa varmuuden vuoksi, koska varaosaliike ei olisi antanut panttia.

Minulla oli myös aikaisemmin Chrysler Stratus samalla tekniikalla, mutta valitettavasti vaihdelaatikko hajosi, ja jouduin luopumaan autostani. Osui huonoon saumaan se laatikon hajoaminen. Vähän myöhemmin olisi ollut varaa korjauttaa. Mukava yllätys oli kuitenkin kuulla entisen autoni olevan yhä hengissä. Minulle soitti jokin tuntematon henkilö, ja kyseli entisen autoni historiasta. Nyt yritän pitää huolta nykyisestä Stratuksesta, ja suhtaudun automaattivaihteiston huoltoihin ehkä jopa vainoharhaisesti. Teetin öljyn sekä suodattimen vaihto-operaation viimekeväänä, mutta ajattelin teettää sen nyt keväällä uudestaan.

Mielikuvituksettomia kommentteja olen toki saanut kuulla Dodgestani monesti. "Ootko ostanut jenkin, paljonko vie bensaa?" Katastaja oli epäluuloisen oloinen, ja tutki helmoja paljon tarkemmin mitä Toyotastani koskaan on katseltu. Lieneekö ammattilaisen toimesta tehdyt ruostepaikkaukset sekä maalaukset herättäneet katsurin vainoharhan. Kyselin myös nelipyöräsuuntauksen teettämisestä Chrysleriin. "En minä semmosia jenkkejä" kuului vastaus hieman tylysti. Hieno asenne tällä nimeltämainitsemattomalla asentajalla.

Jakopäänhihna, vesipumppu, apulaitehihnat, sytytystulpat, yläpään tiivisteitä, laturi, yms moottorin osia on uusittu. Normaalia mielestäni. Takajarruja piti myös huoltaa, koska olivat jo vanhuuttaan kuluneet. Onneksi kaveri suostui tekemään nämä huollot/korjaukset edullisesti. Nykyautoihin verrattuna jopa halpaa huoltoa. Vielä pitäisi teettää termostaatin vaihto, sekä pari ruostekohtaa korjata.

Ainoa asia josta olen huolissani, on automaattilaatikko. Jos se hajoaa, niin sekään ei ole ongelma niin kauaa kun vain on työpaikka. Maksetaan sitten vaikka osamaksulla se mahdollinen korjaus. Aivan jo pelkästään jenkkivihaajien kiusaksi haluan pitää autoni hengissä.
hentpe
Uusi jäsen
Uusi jäsen
Viestit: 6
Liittynyt: To Syys 07, 2017 7:52 pm

#6

Viesti Kirjoittaja hentpe »

Mulla on tässä vuosien aikana ollut pari Stratusta, Jeeppejä, Sebring, Neon ja nyt taas Mondeon jälkeen Sebring sekä Caliber.
Ensimmäinen stereotypiahan amerikalaisissa on aina se polttoaineen kulutus. Ainut minkä kulutukseen petyin, oli 2002 Neon joka hörppi melkein kymppiä teki mitä vain. Mut positiivisia on olleet nää veekuutoset. Stratukset meni ysillä ja tää nykyinen Sebring kahdeksalla ja puolella. Hitto 1,8 Mondeo vei saman ja tehoja 75hv vähemmän.
Jos laatua katsotaan niin ainakin 2006 saakka näiden sisutukset vetää hyvin vertoja eurooppalaisille kilpailijoille. Sitä uudemmat on hirveän muovisia joten siinä tultiin takapakkia. Uudemmissa on Fiatin myötä astuttu parempaan suuntaan.
Korin laatua jos vertaa vaikka Fordiin. niin ei tarvitse hävetä. Onhan ainakin Sebringissä samaa kittisauma ongelmaa kuin Fordissakin mutta vähemmän nämä silti tuntuvat ruostuvan kuin nuo sasan amerikkalaiset.
Ainut missä amerikkalaisilla on vielä tänäkin päivänä oppimista, niin alustan teko. Pallonivelet kuluu alta sadan tonnin, helat kitisee ja narisee, iskarit on veteliä ennen aikojaan.
Mut hinnan ja laadun/varusteiden suhde on paikallaan. Osat on edullisia ja niitä on helposti saatavissa. Ja jos puhutaan yleisistä ylläpidon kustannuksista, niin mitä tulee VAG-konsernin tuotteiden varaosahintoihin ja korjauksiin niin ei ainakaan mulla ole varaa moista pitää varsinkin jos haluan autoltani vastaavat varusteet kuin nyt alla olevassa Sebringissä.
Vastaa Viestiin

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 2 vierailijaa